2011/11/30

Pikkujouluja, pikkujouluja...

Olin viime perjantaina pikkujouluissa, joissa teemana oli "White Christmas" ja pukukoodiksi oli laitettu "Voit lisätä asuusi valkoisen elementin". Halusin jotain valkoista, höyhenistä hiuksiini. Olipa sitten mahdoton tehtävä löytää! Aikaa ei ollut ylettömästi, ja koska mielestäni tulin katsoneeksi jo melko useasta paikata tuloksetta, päätin luovuttaa, ja tehdä jotain itse. Kangaskaupasta löysin höyhennauhaa, askarteluliikkeestä huopaa ja kotoa löytyo lasihelmiä. Ne saisivat siis riittää. Loppujen lopuksi kävi niin hassusti, että olin ostanut valkoisen pitsisen hiuspannan "metsästysretkelläni" ja pikkujoulukampausta tehdessäni mallailin, kumman koristeen loppujenlopuksi  laittaisin, ne solahtivat sopivasti päällekäin. Laitoin siis molemmat ja olin tyytyväinen. Toimivat kuitenkin myös erikseen, joten nyt minulla on kolme erilaista mainiota hiuskoristetta tulevia juhlia silmälläpitäen. Olkapäälläni näkyy hieman valkoinen tekoturkiskeeppi, jonka ompelin samaisiin pikkujouluihin. Tekoturkiksesta tulee aina yleellinen ja ihanan turhamainen tunne. Aitoon en koskaan sortuisi.

2011/11/28

Ensimmäinen pihakuusi

Meidän terassilla on joulukuusi. Tätä mieltä pojat olivat, vaikka äidin mielestä se onkin talvinen koriste. Meillä oli nimittäin entuudestaan pajusta tehty korkea kartio, jonka ympärille olin kieputtanut pihavalosarjan. Paju näytti minun silmissäni jotenkin liian karulta tänä syksynä, joten tuunasin sitä vähän. Kerroin taannoin keränneeni mökkimatkalla muovikassillisen tukevia havunoksia karsitusta metsästä. Oksat odottelivat kassissaan aikansa, kunnes sain idean "naamioida" pajukartion kuuseksi. Sitten vaan tuumasta toimeen. Havut oli helppo pujotella pajujen lomitse, koska kartio on ikäänkuin harvaa verkkoa. Päälle tueksi hieman rautalankaa. Koristeeksi pääsivät puiset lumihiutaleet ja viime syksynä keräämäni männynkävyt, niin ja tietenkin valosarja.

Terassi sai muutenkin hieman syksyisemmän asun. Neuloin villalangasta pari suorakaidetta ja yhdistin ne ruskean villakankaan kanssa tyynynpäälliksi. Kellarin kaapista kaivoin esiin ruskean lampaantaljan jonka päällä on mukava terassilla istua. Lisäsin vielä hieman kynttilöitä, kanervia ja käpyjä koristeiksia ja tunnelman luojiksi.


Ostin terassille muutaman uuden lyhdyn ja kun vanhat lyhdyt vielä saisivat hieman mustaa maalia pintaan ja itse saisin inspiraation virkata loppuun aloittamani trikookudematon, niin talvi saisi tulla myös terassin puolesta. Terassia käytetään talvellä lähinnä saunan vilpolana, mutta on siinä joskun juotu kuppi kuumaa lumitöiden tai mäenlaskun lomassakin.  On outoa kun joulukuu on aluillaan ja ulkona myrskyää ja sataa vettä! Parissa vuodessa, ihanien lumitalvien keskellä sitä on ihan ehtinyt unohtaa että tällaisiahan ne Etelä-Suomen talvet usein ovat. Ei siis auta kuin somistaa sisätiloja lumihiutaleilla, että saadaan talven tuntua taloon!

Joulukukkien kuulumisia



Nämä kukat eivät taida odottaa jouluun asti. Vasta viikon verran ovat olleet sisällä, tuossa ikkunalla. Kuvittelisi, että siinä olisi vielä viileämpää kun muualla talossa, mutta silti voi havaita huikeaa kasvua. Hyötämisohjeessä käskettiin pitää kosteana ja lämpimässä, valoisassa paikassa, mutta vaikuttaa siltä, että ovat saaneet kaikkea oikein reilulla kädellä. Nyt on näkyvissä jo selkeät nuput, jotka kuultavat valkoista, joten väri on ainakin odotettu. Mielenkiinnolla odotan, millaisia kaunottaria näistä aukeaa ja todellakin, täytyy hakea toinen setti jouluksi. Nämä ovat nopeita kavereita.

2011/11/27

Ensimmäinen adventti


Joulu alkaa adventista. Isäni laulaa Viipurin Lauluveikoissa, joten meillä joulu alkaa adventtikonsertista, Helsingin Johanneksen kirkosta. Tänä jouluna otin mukaani meidän nelivuotiaan. Värityskirjan, lego-ukkojen ja Omar -kermakaramellien siivittämäna puolitoistatuntinen konsertti sujui odotettua paremmin. Adamin "Oi, Jouluyö" oli jälleen kerrassaan upea mieskuoron laulamana ja täytyy myöntää että täysi kirkollinen saa Hoosiannan raikumaan vaikuttavasti.Konserttiin mennessämme piipahdimme TAITO Shopiin Espalla ja kuinka ollakaan siellä oli käynnissä koko perheen jouluaskartelupaja. Äidin ja pojan yhteistyönä syntyi huopasydämiä, joista kuvia myöhemmin. Takaisin tullessamme katsastimme Stockmannin jouluikkunan ja kyllä se saa joka vuosi lapsen silmät säihkymään.

Adventtina kaivetaan esiin tietenkin myös adventtikynttilät. Meidän isämies kutsuu niitä (kuten monia muitakin kynttilävirityksiäni) "aikapommiksi" ja kieltämättä ne vaativatkin hieman vahtimista. Keskeisellä paikalla olohuoneessa ovat onneksi näkösällä. Pöydälle on kiivennyt myös pieni kuusi, joka on juurineen suuressa lasipurkissa vedessä. Hyvin on kestänyt nyt jo kolmatta viikkoa. Lasipurkki on saanut päälleen hieman nauhoja ja pitsiliinoja.  Rauhallista joulunodotusta, nyt virallisesti itse kullekin säädylle!

2011/11/23

Tyykipuodin jouluikkuna

Onpa tänään ollut työntäyteinen päivä. Monia vuosia olen haaveillut, että pääsisin joskus mukaan tekemään jonkin kaupan tai puodin näyteikkunaa. Päätin tehdä jotain tuon haaveen toteuttamiseksi ja uskaltauduin kysymään tutuilta kangaskaupan omistajilta, josko heidän puotinsa jouluikkunaa pääsisi somistamaan. Ja minä pääsin!!

Tähän päivään on viimeisen kuukauden ajana varauduttu erinäisten tuntien väkerryksellä. Osan ikkunassa olevista käsitöistä olen esitellyt jo aiemmin täällä blogissa, osa odottaa vielä omaa postiaan, mutta nyt ne ovat kaikki Tyykipuodin ikkunassa ainakin loppiaiseen!

Tyykipuoti on poikkeuksellinen kangaskauppa. Sen kaltaisia, yksityisiä, monipuolisia kangaskauppoja, ei kuulemani mukaan ole Suomessa kuin kymmenkunta. Vaikka puoti näyttää äkkiseltään pieneltä, yllättyy asiakas sen laajasta valikoimasta.  Käsityötarvikkeita löytyy designer -kankaista nappeihin ja nauhoihin. Ja jos jotain ei löydy, sen hankinnassa yrittäjät ovat valmiita auttamaan! Tätä puotia hoidetaan suurella sydämellä.

Ikkunassa on joulukalenterin tapaan 24 numeroa, ja tietenkin 24 jouluista ideaa. Kaikki helposti itse toteutettavia ja sellaisia, joihin tarvikkeet löytyvät puodin valikoimista.  Osa ohjeista löytyy täältä blogista (tai voin niihin antaa vinkkejä!) ja osaan voi kysyä neuvoa Tyykipuodin väeltä.


Ikkunassa on nyt paljon pientä íhanaa katseltavaa, lapsille ja aikuisille. Se kertoo myös tarinaa:
" Nuori emäntä, saunan jäljiltä, istuu hämärässä saunahuppu päässään. Puhtoiseen yöpaitaan pukeutuneena, lämpimään shaaliin kietoutuen hän nautiskelee glögiä muun perheen jo nukkuessa. Hän on istahtanut huilaamaan joulupuuhastelujen lomassa, mutta tarttunut kuitenkin kutimiin jatkaakseen valmisteluja. Pöytä on täynnä joulun pikkulahjoja, joita hän on ystävilleen valmistanut. Joulukortit, koristeet, korut ja muut askartelut ovat valmistuneet näppärissä näpeissä. Jokaiselle joulukuun päivälle on riittänyt oma puuhansa. Vielä ennen aattoa ehtii hankkia viimehetken tarvikelahjat pukinkonttiin ja  jouluaattoon tultaessa ei enää puuhata, silloin on aika pysähtyä joulun sanoman äärelle. "

2011/11/21

Neulottuja joulupalloja

Tämänjouluisissa joululehdissä on vilahdellut useampaan otteeseen erilaisia neulottuja joulupalloja. Kun Talven juhlat 2011 lehdessä oli ohje, päätin niitä itsekin kokeilla.

Ohje oli varsin ylimalkainen, kutakuinkin näin: 
Luo 4x3 silmukkaa sukkapuikoille. Lisää silmukoita joka toisella kierroksella niin, että ensimmäisellä kerralla lisäät 1 silmukan/puikko ja seuraavilla 2 silmukkaa/puikko, kunnes silmukoita on yhteensä 64. Sen jälkeen neulo 12 kerrosta lisäämättä silmukoita, minkä jälkeen kavennat pois silmukoita samoin kun olet lisännyt, eli ensin 2 silmukkaa/puikko ja viimeisellä kerralla 1 silmukka/puikko. Päättele loput silmukat. Täytä pallo, ja ompele alussa syntynyt reikä umpeen.

No näillä sitten lähdettiin liikkeelle. Lankana Novitan perustutut 7 veljestä ja Nalle. Puikot 3 mm.  Kokeilin silmukoiden lisäämistä joka puikon alussa ja lopussa, ja yhdessä pallossa puikon alussa ja keskellä, mutta yhtälailla "pyöreitä" palloista tuli molemmilla tapaa. 7 Veljestä langasta sain aikaan kuusenpalloksi aivan liian suuren pallon. Muokkasin ohjetta niin, että lopetin lisäykset 48 silmukkaan, ja pallosta tuli paremman kokoinen. Harmaa pallo on neulottu Nallelangasta ja se on kutakuinkin saman kokoinen kuin 48 silmukalla tehty seiskaveikka -pallo. Parasta olisi kuitenkin ollut neuloa vielä hieman ohuemmasta langasta.

Tarkat työohjeet löytyvät norjalaisten suunnittelijoiden Arnen ja Carlosin kirjasta Joulupallot (Nemo). Kirjassa on palloihin myös 55 erilaista kuviomallia, joukossa huisin hienoja, mutta minun pallojeni mallit ovat omasta päästä. Kirjan mallit ovat kaikki tuolle 64 silmukan pallolle, joten täytynee hankkia ohuempaa lankaa, jotta pääsee kunnolla kokeilemaan. Aika monta erilaista palloa on kuvattu tuossa mainitsemassani lehdessä Talven juhlat 2011, joten kuvien perusteella siitäkin saisi jo aikamoisen pallokatraan neulottua.

2011/11/20

Sipuleista joulukukiksi

Kävin viime viikolla kukkatalolla, ja kylmiössä osui silmiini laari kukkasipuleita. Kyltissä luki "Nyt 1,77€/10kpl, voidaan hyötää kukkimaan jouluna" Päätin kokeilla. Tuohon hintaan jo uskaltaa lähteä tähän leikkiin mukaan. Koskaan aikaisemmin en ole yrittänyt moista, mutta nyt olen toiveikas. Pitää vaan muistaa kastelle kukkavauvoja ahkerasti niin loppu hoitunee itsestään.
Laitoin siis sipulit ruukkuihin. Neljä sai oman "yksiön" ja loput pääsivät kimppakämppiin. Hauskinta tässä on se, etten yhtään muista, minkä nimisiä kukkia tässä kasvatellaan. Mielikuva on krookuksesta, ja sellaisesta lajikkeesta, jossa on monta kukintoa samassa varressa. Yritin etsiä netistä kuvia, en löytänyt mielikuvaani vastaavaa. Tulossa siis todellinen yllätys, mikäli malta olla ajamatta kukkatalolle tarkistamaan.


Toivottavasti kukat kasvavat ja kukkivat, ja saan koottua niiden ympärille tämän joulun kukkaistutukset. Nämä olisivat jotain ihan uutta meidän joulukukkien kaartissa, mutta mikä tärkeintä: valkoisia!

Joulusia matkatuliaisia itselle

Pyörähdimme miehen kanssa Sveitsiin minilomalle viime viikonloppuna ihan kaksistaan. Oli aikaa syödä rauhassa, käydä ostoksilla, pyöriä tanssilattialla ja nukkua pitkään. Lasten tuliaisia täydennettiin viimetipassa vielä lentokentällä, mutta äiti kyllä löysi itselle kaikenlaista ihanaa... valmiina ja ideoina itse toteutettavaksi. Koristeet odottavat vielä paikkojaan, koottuina tarjottimelle. Näyttävät siinäkin kivalta. Tähtianiksia olen nähnyt nyt monissa joululehdissä ihan piparkakkutalojen ym. leivonnaisten koristeina. Nyt ostin niitä itselle pussillisen. Niissä on huikea tuoksu. Pari uutta piparkakkumuottia, kauris ja pikkuinen piparkakku-ukko, kokoelmaan, jota onkin tapana täydentää joka vuosi, posliinista käpy ja kauriin pää sekä puisia kuusia, kaarnaenkelin siivet, pikkuruisia enkelinsiipiä vaikka joulukortteihin. Paljon tuliaisia äidille, mutta tavallaan koko perheelle, joska yhteistä kotia näillä somistetaan.

2011/11/19

Pieni joulusukka



Näitä kuvia ottaessa hajosi karkkitanko jos toinenkin. Varsinainen kömpelys olin, kun niitä pudottelin. Lapset olivat mielissään kun saivat herkutella. Ja kuvakin on nyt lopulta kelvollinen. Suunnittelin suuria joulusukkia, kunnes hoksasin, ettei niille taida löytyä meiltä paikkaa. Pienet on helpompi sijoittaa ja niiden täyttämiseen ei tarvita ihmeitä. Näistä saisi vaikka joulukalenterin aikaiseksi. Päivittäin vaihtaisi numerolapun ja piilottaisi uuden yllätyksen.

Materiaaleina harmaa pellava, ruudullinen puuvilla-pellava sekoite, pätkä pitsiä, nappi ja nauha. Näistä materiaaleista syntyy vaikka mitä; pikkulahjoja, koristeita kotiin, yllätyksiä ystäville.

2011/11/17

Letitetty kranssi keittiöpyyhkeestä

Lähdin askarteluostoksille ajatuksena toteuttaa pehmokranssi kankaasta, vanusta ja styrox-kranssipohjasta. Oli hieno visio, mutta käytäntö osoitti, että toteutus ei toiminut. Kehiteltyäni ajatusta vähän eteenpäin, lopputuotos on kuitenkin onnistunut.

Materiaalit: keittiöpyyhe/muu kangas, askarteluvanu, ompelulanka, pitsi, koristeiksi kanelitanko ja piparimuotti.

Näin tämä syntyi:

Leikkasin punaruudullisesta keittiöpyyhkeestä kolme n,. 10 cm leveää, keittiöpyyhkeen pituista (n.70cm.) kaistaletta, jotka ompelin putkiksi ja täytin vanulla. Sen jälkeen ompelin pötköt toisista päistään yhteen ja letitin perinteisesti. Valmiin letin pyöräytin renkaaksi ja kiinnitin päät käsin ompelemalla sopivasti piilottaen ne letin lomaan. Koristeeksi piparkakkumuotti, kanelitanko ja pätkä puuvillapitsiä. Ripustusnaru on pyyhkeen irtileikattu sivupäärme.

Soma, ei kuitenkaan ihan meidän kodin näköinen kranssi, Taas törmäämme kysymykseen: miten yhdistän jouluna heräävän maalaisromanttisen sisustajan tähän moderniin ja linjakkaaseen taloon? Onneksi on terassit, saunarakennus ja tietenkin ystävät ja suku, joten jokin sijoituspaikka näille tekeleille varmasti löytyy.

2011/11/16

Jouluinen kääretorttu

Tänään sain kellarintäydeltä ystäviä leffailtaa viettämään, ja kun mitään valmista leffaherkkua ei talosta löytynyt ja kauppaan ei ehditty, tuli tarve pyöräyttää jouluinen kääretorttu. Jouluinen siksi, että sain samalla kirjoitettavaa tänne blogiin. Ja eikun siis ohjetta tuunaamaan vaan. Äidin koekeittiö jälleen vauhdissa.

Pohja:

3 kananmunaa
1,5 dl sokeria
1dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
0,5 tl jauhettua neilikkaa
0,5 tl jauhettua inkivääriä
0,5 tl kardemummaa

Munat ja sokeri vaahdotetaan. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään vaahtoon kevysti sekoittaen.
Paistetaan 230 asteisessa uunissa n. 5min.

Kumotaan kanelisokerilla sirotellulle leivinpaperille ja annetaan jäähtyä.

Täyte 1:
omenahilloa
Täyte 2:
1tlk vispautuvaa vaniljakastiketta vaahdotettuna
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
2 tl vaniljakreemijauhetta

Levitetään jäähtyneelle pohjalle ensin omenahillo ja päälle vanilja-juustovaahto Rullataan, kääritään leivinpaperiin ja annetaan tekeytyä hetki jääkaapissa.

Kuorrutus:
sokerimassaa
strösseleitä

Kaulitaan tomusokeria apuna käyttäen ja nostetaan tortun päälle. Leikataan pois ylimääräiset. Koristellaan strösseleillä.

Mmmm. Oli hyvää. Lasten suusta kuulee aamulla totuuden kun pääsevät maistamaan.

2011/11/11

Lautasliinoja puurosuille


'
Maistuisikohan jouluna puuro, jos puurosuun saisi pyyhkiä sydämelliseen lautaliinaan? Luulenpa, että karkkitangot jälkiruokana olisivat suurempi houkutin, mutta voi sitä silti kattaa kauniisti. Nämä lautasliinat syntyivät helposti valkoisiin valmiisiin lautaliinoihin. Leikkasin puna-valko-ruudullisesta kankaasta sydämet. Silitin kiinni kaksipuoleisella liimakankaalla ja tikkasin reunat tiheällä sik-sakilla. Ei siinä sitten muuta, kun herkuttelemaan vaan, että on lautasliinoille käyttöä!

2011/11/10

Rintarosseja ja heijastimia

Eilen iski pikkunäpertelyvimma, joten täytyi ryhtyä tuumasta toimeen. Pikkunäpertelyissä on ehdotonta se, että ne pitää saada pian valmiiksi. Näpertelin siis rintakorun uuteen takkiini (jonka ostin vasta tänään ja kotiin tullessani huomasin, että koru on juuri passeli) Materiaaleina tuttu puuvillapitsi; taidankin olla suurkuluttaja, valmis aplikaatiomerkki ja muutama lasihelmi. Korun takana on suljettava neula ja pohjana ruskeasta huovasta leikattu ympyrä. Neulasin pitsin ensin nuppineuloilla kiinni pohjaan ja ompelin koneella pienen ympyrän korun ympäri. Muu työstö on tehty käsin ompelemalla. Korusta tuli mieleinen joten näitä voisi näprätä vaikka joululahjoiksi.

Toinen pikkuaskartelu on Tonttu -heijastin. Yleesä meillä ei ole joulunakaan ole liiemmälti tottuja, mutta tästä heijastintontusta tykkään. Mainio pikku-ukko. Se voi olla että näitä saavat nuo omat pikku-ukot joulunaikaan käyttää. Heijastin on tehty askarteluhuovasta. Pohjana on ruskea soikio, jolla on jalat. Sen päälle on liimattu itseliimautuvasta heijastinkankaasta parta. Parran päälle ommeltu pieni puoliympyrä kasvoiksi ja tonttulakki on kaksinkertainen. Viimeistelyyn käytetty kaksi mustaa lasihelmeä silmiksi ja pikkuinen kulkunen lakkiin. Taakse on ommeltu suljettava neula. Söpö.

2011/11/08

Ohjeet lasinalustähtiin

Tänään kolmevuotiaan avustuksella kuvasimme havainnekuvia lasinalusten teosta. Katsotaan, mihin näistä on: Tarvitset 4kpl 40cm pitkää nauhaan, n. 2,5 cm leveä, jämäkkä pellava tai puuvilla sopii hyvin.

1. Taita nauhat keskeltä kahtia. Aseta nauhat limittäin niin, että ne muodostavat neliön. Viimeinen nauha pujotetaan ensimmäiseen muodotuvan lenkin läpi, jolloin neliö sulkeutuu.

2. Kiristä nauhoja niin, että keskelle muodostuu kiinteä "korinpohja".
3. Taita päälimmäiset nauhat niin, että aloitat oikealta alhaalta ja taita kohtisuoraan vasemmalle, sen jälkeen vasemmalta alhaalta kohtisuoraan ylös, vasemmalta kohtisuoraan oikealle ja viimeisenä oikealta ylhäältä alas, ja ensimmäisen nauhan alta pujottaminen sulkee neliön. Kiristä. Työ on nyt samanlainen molemmilta puolilta.
4. Seuraavaksi taitellaan sakarat. Tätä on hieman vaikea selittää, mutta toivottavasti kuvasarja selventää. Ensimmäinen taitos tehdään alakautta sivulle.


5. Seuraava eteen alas, niin että muodostuu kolmio.

6. Seuravaksi kolmio taitetaan kahtia.

7. Ja nauhasta jäävä "häntä" pujotetaan pohjana olevan nauhan alitse.
Taitos toistetaan joka toiseen nauhaan, minkä jälkeen työ käännetään alassuin.

8. Työ näyttää nyt tältä. Sakarat taitellaan samoin nyt tällä puolella jäljellä oleviin vapaisiin nauhoihin.

9. Ennen viimeistelyä työ näyttää tältä. Leikkaa nyt ylimääräiset nauhanpäät pois ja ompele ompelukoneella, suoralla ompeleellä neliö tähden sisään n. 1/2 cm sakaroiden sisäpuolelle.

10. Lasinalunen on valmis.

Pehmeitä puita

No nyt ovat valmiita vanutäytteiset, vaihtoehtoväriset joulukuuset. Niiden tekeminen oli mukavaa puuhaa, mutta yllättävän aikaa vievää. Ompelukoneosiot ovat kyllä nopeita, mutta kaikki pieni käsin näprättävä vie oman aikansa. Näistä tuli kyllä aika sööttejä. Kankaat on pellavia ja puuvilla-pellavasekotteita, somisteina kilikelloja ja nappeja. Latvatähtiin käytin puuvillapitsejä. Täytteenä on ihan perus vanua, jota kangaskaupasta ostin.

Tänään kävin myös eräässä suuressa ketjukangaskaupassa, mutten löytänyt joulujuttuihini oikein mitään mieluisaa. Haaveena on tehdä ommeltuja joulusukkia, joihin ostin pari kangasta. Katsotaan mitä niistä tulee. Täytyy todeta, että taidanpa pysytellä niiden kanssa oman kaupungin tarjonnassa.

2011/11/07

Taas on kankaita mistä ommella...

Kävin tänään kangaskaupassa,  kun taas on kertynyt monta juttua, mitä tekis mieli väkertää. Onneksi on tuossa lähellä ihana  Tyykipuoti, josta löytyy aina kaikki tarvittava, ja vähän enemmänkin. Tänäänkin tarttui mukaan kankaita, nappeja, nauhoja, käsityömittanauha (joka on minulta aina hukassa!) ja valkeaa ompelulankaa! Meinasi jo hätä tulla, kun loppui lanka kesken ompelun, eikä kotoa löytynyt yhtään rullaan. Jotenkin muistan sanoneeni usein lankaostoksilla: "Valkoista löytyy." " Valkoista en tarvitse, sitä löytyy aina!" Ja mitä mitä?? Nyt pääsi loppumaan. Onneksi asia on nyt korjattu, ja puuhastelut voi jatkua. Ehkä jo huomenissa on tarkoitus kuvata vanutäytteisiä kuusia, joita äitini muutama joulu sitten ompeli "joulukukiksi" ystävilleen.





Minun kuuseni ovat epäjouluisissa väreissä tosin, mutta meillä joulun värit ovat usein epäjouluisia, silloin kun eivät ole valkoisia. Aikaisemmin esittelemiini lasinalustähtiinkin sain lisää nauhaa, ja ajatuksena olisi kuvata työvaiheet niin pääsisitte muutkin kokeilemaan. Tänään saatte nauttia kynttilänvalosta ja hämärän hyssyssä kuvatuista tunnelmakuvista. Pilarikynttilöiden vieressä patsastelee viime joulun kranssista tuttu kauris. Se on lasten muovinen lelueläin, joka on saanut vähän valkoista väriä pintaan. Kellarissa odottelee viimeistä maalikerrosta sille pari kaveria. Katsotaan mihin kolmikko vielä tänä jouluna päätyykään.

2011/11/05

Karpalo-valkoviiniglögi tähdellä


Tänään avasin glögikauden. Taivaallista. Koko talossa leijuu ihana kynttilöiden ja glögin tuoksu. Yleensä aloitan glögin juomisen
jo aikaisemmin syksyllä, mutta tänä vuonna en ole oikein innostunut kaupan glögeistä. Sen sijaan olen innolla lueskellut glögi -reseptejä. Miten monella tapaa glögiä sitten voikaan tehdä? Olen myös miettinyt mikä on glögin määritelmä? Ilmeisesti mikä tahansa kanelilla, inkiväärillä, neilikalla, pomeranssilla... maustettu kuuma juoma. Päätin sitten tehdä ihan oman version: mahdollisimman vähäsokerisen. (Valitettavasti olen joutunut muuttamaan ruokavaliotani siihen suuntaan, ja samalla luopunut monista suuurista herkuistani. Mutta se olisi sitten toinen tarina.)

Vähäsokeriseen glögiini laitoin:

2dl Kaskein Marjan sokeroimatonta karpalomehua
3dl vettä
Pienen lorauksen Olvin valmista glögitiivistettä
1/2 pussia Meiran glögimausteseosta.
Hedelmäsokeria maun mukaan
2 dl Kuivaa valkoviiniä

Ensin kuumensin karpalomehun, veden, glögitiivisteen, hedelmäsokerin ja glögimausteet melkein kiehuvaksi. Pienensin hellan ykköselle ja annoin hautua n.45 min. Sitten siivilöin mausteet pois ja lisäsin valkoviinin ja kuumensin jälleen, ei kuitenkaan kiehumispisteeseen saakka.

Itse pidän kuivasta valkoviinistä ja happamasta mehusta, joten en kaivannut juoman makeutukseen kovin paljon hedelmäsokeria. Sitä voi toki lisätä ihan maun mukaan.


Kuuman glögilasin alla komeilee uudenuutukaiset lasinaluset. Ne on taiteltu samoin kuin perinteiset tuohitähdet, joista paperinen versio on kuvattu edellisessä postissani. Tähti on taiteltu n. 3cm leveästä pellava-puuvilla-nauhasta ja  taittelu vaan on lopetettu kaksiulotteiseen vaiheeseen. Lopuksi vielä ompelin ompelukoneella neliön tähden keskelle, jolloin nauhojen päät kiinnittyvät ja alusesta tulee kestävä.

2011/11/02

Perinteisiä joulutähtiä

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun lähdin taittelemaan näitä tähtiä. Työkaverini opetti minulle vuosia sitten niiden teon, ja taittelin niitä äidilleni joululahjaksi muistaakseni kymmenen punaista ja kymmenen kultaista. Luulisi siis, että taittelu sujuisi, tai ainakin muistuisi mieleen pian. Erinäisiä hetkiä tuli kuitenkin vietettyä taitteluohjeen äärellä ennen kuin sain tähtösen valmiiksi. Nyt tuli taas taiteltua monta. Eri kokoisia ja erilaisista papereista, joista tapetti osoittautui helpoimmaksi työstää ja siitä sai myös kivasti vähän reilumpia tähtiä kuin ihan perus A4 papereista. Olin ihan varma, että löytäisin ohjeen netistä, että saisin tähän linkin, mutta se olikin sitten haastavampi tehtävä. Täytynee ottaa asiakseen tehdä kuvitetty ohje.

(Itse taittelin tähdet 101 Ideer -lehden joulunumerossa 2011 olleen ohjeen mukaan.)

"Pieni enkeli uupunut oli..."

Melkein parikymmentä vuotta sitten sain ystävältäni postikortin, jossa oli runo enkelistä.

"Pieni enkeli uupunut oli, oli uupunut aivan.
Kas pitkän päivän myötä, se teki suojelutyötä.
Se varjeli aamusta pimeään, ettei lapsi loukkaisi itseään.
Pieni enkeli uupunut oli, oli uupunut aivan.
Ja kun lapsi saatiin nukkumaan, lensi enkeli kotiin Taivaanmaan.
Ja pienellä pilvenhattaralla, se virkisti itseään nukkumalla.
Ja kun päivänvalo tuli yöhön, se lensi taas suojelutyöhön."

Tämä pienen enkelin mekko, on kuin tuosta runosta. Kyllähän se mekko olisi vallan ryppyinen aamulla, jos sen kanssa pilvivuoteella nukkuisi.

(Idea askarteluun tuli 101 Idéer -lehden joulunumerosta)

2011/11/01

Tulitikut söpöilee

Niin söpöt
Nyt kun kellojen siirtämisen jälkeen, tämä marraskuun pimeys iskee oikein toden teolla, on aika sytyttää taas kynttilöitä. Joka ilta, kaikille pöydille, mahdollisimman paljon. Tulitikkuja ei meinaa löytää millään, tai sitten ne on pidettävä aina näkösällä. Rasia on harvoin sellaisenaan kovin kiva sisustuselementti kynttilän vieressä lojuessaan, mutta kun askia tuunaa hieman, niin sehän muuttuu koristeeksi itsekin. Taas saatiin käyttöä vanhoille sanomalehdille, tai loppuun luettujen kirjojen sivuille. (Sellaisia kirjoja saattaa muuten löytää ihan ilmaiseksi kirjastojen poistohyllyistä, ja voipa sen lukaista vielä kertaalleen ennen uusiokäyttöä.) Lisätään pieni pätkä virkattua pitsiä ja soma nappi, niin tulitikut voi huoletta taas unohtaa pöydälle, kunhan pitää kuitenkin huolen, ettei perheen pienimmät päädy niillä leikkimään.