Joulukuun 9, Päivä: Poropiparit

Aivan valloittavan herttaiset poropiparit olivat työyhteisöjoulukalenterimme yhdeksännen päivän luukussa. Kalenteriluukkujahan on siis vain työpäiville, joten siitä moinen katkos päivyrissä. Itse olen niin tumpelo piparkakkujen koristelija, että ilahduin näistä yksinkertaisen suloisista ja hauskoista pikkuleivistä valtavasti. Jospa pystyisin tähän minäkin.

On ollut haastavaa saada aikaan kristyyriä, joka olisi rakenteeltaan oikeanlaista: helposti ja siististi pursotettavaa ja yhtälailla helposti kuivuvaa, jotta koristeet säilyisivät hyvinä myös tarjolleasetettaessa.  Piparitaloihin olen käyttänyt vallan kaupan antia (tunnustan ja olen pahoillani) ja silläkin on pärjätty silloin kuin ei olekaan tarkoitus saada pikkutarkan sievää vaan rouheaa jälkeä. Seuraavassa tämän vuotinen tuotos, lasten kanssa koristeltuna.

Joulukuun 5.päivä: Enkelten kakku

Tänään olin paikalla kamerani kanssa. Viidennen päivän luukussa luki Enkelten kakku, ihanilla siivillä. Hetkeksi hämmennyin... kakku? Katselin ympärilleni ja huomasin kahvipöydässä tyhjän kakkulautasen ja kakkulapion. No Enkelten kakku oli tehnyt hyvin kauppansa. Kyllä se vaan niin on, ettei  kahdenkymmenen kuuden naisen ja yhden miehen työyhteisössä yksi kakku tahdo riittää kaikille. Lautasta siinä ihmetellessäni talon keittiöhenkilökunta ystävällisesti tiesi etsiä kakun reseptin kansiostaan. Sain sen siis omaa kokeilua varten. Tässä se olisi:

Enkelten kakku

Pohja
2pkt kaurakekseja murustettuina (a165g)
140 g voita

Täyte:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 1/2 dl sakeaa kinuskikastiketta
1rkl vaniljasokeria
2 1/2 dl Flora Vispiä

3 dl punaisia marjoja (puolukka, karpalo, vadelma tai herukka)
4-5 liivatelehteä
1rkl sitruuna tai limettimehua

Koristeluun:
1/2 dl sakeaa kinuskikastiketta
n. 2dl tomusokerilla huurrettuja jäisiä marjoja

1. vuoraa haluamasi mallinen kakkuvuoka (n.2l) tuorekelmulla
2. murenna kaurakeksit tehosekoittimessa. Lisää voisula.
3.Painele keksimuruseos kakkuvuoan pohjalle ja reunoille.
4. Liota liivatelehtia 5-10 min. kylmässä vedessä.
5. Sekoita kinuskikastike notkistetun tuorejuuston sekaan. Mausta vaniljalla.
6. Vaahdota Flora Vispi
7. Puristele pehmenneet liivatelehdet vedestä ja liota ne kuumennettuun mehuun. Lisää liivateseos ja vispivaahto tuorejuuston joukkoon. Lisää lopuksi marjat.
8. Kaada seos vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa ainakin 4h. Mieluiten seuraavaan päivään.
9.Kumoa kakku tarjoiluvadille ja poista kelmu. Koristele kinuskikastikkeella ja marjoilla.

Miten olinkin niin varma ohjetta lukiessani että siinä on virhe. Meinasin jo korjata että käytä irtopohjavuokaa mutta ilmeisesti kakku todella tehdään siten, että keksimuru jää kuorrutukseksi ja täyte sen sisään. Suurinpiirtein samoista aineksista olen tehnyt juustokakkuja. Käyttänyt piparkakkuja pohjaan ja Vispin sijaan oikeaa kermaan. Täytyy kuitenkin seuraavalla kerralla testata näin "väärin päin" rakennettu Enkelten kakku. Voisin kuvitella sen olevan taivaallista.

Joulukuun 4. Päivä: Pikkuinen pöllö

Ei kyllä mene niinkuin Strömssössä nämä työyhteisöjoulukalenterin päivitykset. Kaiken kiireen keskellä en ehtinyt kuvata lainkaan neljännen päivän pientä suloista pöllörintarossia, joka kalenterinluukussamme oli. Minulle jäi kuitenkin mielikuva tuosta pienestä siivekkäästä, joten sen turvin lähdin metsästämään kuvaa muualta. No nämä kaverit nyt eivät ole korumuodossa, mutta saadaanpa tähän jännä ihmiskoe kun verrataan tätä mielikuvaa sen alkuperäiseen synnyttäjään.

Haasteena tässä on se, että meidän kalenterimme on anonyymi. En siis tiedä, kuka pöllöluukun oli tehnyt. Taidanpa siis laittaa kahvihuoneen pöydälle pienen pyynnön, jotta pöllön omistaja toisi kaverin vielä näytille...

Joulukuun 3. päivä: Lasten jouluevankeliumi

Työyhteisöjoulukalenterin kolmannen päivän luukusta paljastui Lasten jouluevankeliumi. Se kuuluin näin:

"Joosef ja Maria asuu Nesefiassa... Nartesiassa... pienessä kylässä. Ne lähti Beetlehemiin koska se ihme tyyppi, se keisari käski niitten mennä Beetlehemiin. Niitten piti vuokrata niitä veroja. Pari lintua tuli niitten mukana. Ne oli köyhiä ja majatalot oli täynnä. Jeesus syntyi Beetlehemissä siksi, koska oli talvi ja oli jo niin lähellä joulua.
Taivaalle tuli tähti. Paimenet oli laitumella. Ne paimensi lampaita. Taivaalle tuli valo ja enkeli sanoi: "Älkää pelätkö vaan kuunnelkaa! Pitää mennä Beetlehemiin katsomaan Jeesusta, joka on syntyny." Paimet meni ja kumarsi lapselle, kun se oli niin hieno. Tietäjätkin tuli, se tähti ohjas niitä. Ne anto sille lapselle lahjoja: kultaa, hopeaa, kristalleja ja rubiineja ja toisen aarrearkun.

Jeesus tuli maahan, että me voitais elää kunnolla, ettei satuta ketään. Jeesus suojelee koko maailmaa."

Ihanasti hymyilyttää. Usein olemmekin aikuisten kesken miettineet, mitä lapsille oikeasti jää mieleen tarinasta, joka on täynnä vierasperäisiä nimiä ja tapoja, jotka eivät enää meidän aikaamme kuulu.  Ihanan loppulauseen ovat lapset tähän tavoittaneet.

Lasten jouluevankeliumin yläreunassa oli pieni jouluenkeli; metallilangasta ja helmistä taiteiltu. Oli yksinkertainen, kaunis ja näytti helpolta toteuttaa itsekin. Mukavasti myös mukaeltavissa omanlaisekseen suojelusenkeliksi, kulkemaan meille tärkeiden, vaikkapa niiden lapsosten matkassa niin jouluna kuin muulloinkin.

Joulukuun 2. päivä : Jouluisat Fudget

Työyhteisöjoulukalenterin ensimmäinen virallinen luukku avautui tänään. Maanantaina. Päivänä jolloin oikein mikään ei tuntunut menevän omalta osaltani kuten olin ajatellut. Mutta voi tuota luukkua!!! Siihen ei maanantai vaikuttanut! Aivan mahtavan herkullisia Jouluisia Fudgeja oli työkaverini tehnyt. Kahta sorttia. Toisesta veikkaisin, että siinä oli karpaloa ja valkosuklaata. Toinen oli varmaankin perinteisempi kermakola. Mmmm! Aivan täydellisiä molemmat! Ja jos lupaatte jättää kertomatta eteenpäin, voin tunnustaa, että söin useammankin palan. Perinteisesti kuitenkin ottamalla ensin korrektisti vain puolikkaan, ja vähän myöhemmin tuon toisen puolen.. ja vähän myöhemmin... jne. On muuten tehokasta itsensä pettämistä. Ihan vaan puolikkaan otin...

Palasi kuitenkin kummasti mieleen nuo pienet Fudge -tehtaat,  joita olen aina joulunaikana keittiössäni pyörittänyt. Varsin vaihtelevin lopputuloksin. Ja tottakai, jäin vieläkin vaille tuota täydellisen fudgen ohjetta.
Kuten tähän maanantaihin niin hyvin sopii, ei minulla ollut mukana edes kameraa, jolla olisin kuvan kätevästi tähän saanut. Nyt se vaatii vielä hieman kikkailuja. Aikeenani on myös vielä metsästää nuo salaiset reseptit, jolla herkut oli tehty ja lisätä nekin tänne. Mutta kuten joulun alusaikaan yleensä, kuuluu tähänkin kalenteriluukkuun siis vielä vähän lisää jännitystä ja odotusta... Eli kuvia ja reseptejä odotellessa: Hyvää yötä!

Ps. Olen tehnyt lähestulkoon kaikki jouluostokset. Missä? Verkkokaupoissa! Nyt se on myönnettävä, että kaikki ei ole jouluvalmisteluissani perinteisesti kohdallaan :)

Joulukuun 1. päivä : Pikkujouluherkkuja

Pikkujouluherkkuja voi toki alkaa tarjoilemaan jo lokakuussa, ja sitten pikkujouluaikaan vierailla vain muiden herkkupöydissä. Piparkakkutangot, luumu-omena-glögihillo valkohomejuuston kera ja luumu-aura-timjami -pizza ilahduttivat ystäviäni extempore saunaillassa jo hyvissä ajoin syksyllä. Tunnelma oli jouluisa ja täynnä ystävyyden iloa, joten tarjoilut olivat sinänsä sivuseikka, mutta silti niin hyviä. Ja illan kruununa Berliinin tuliaisina saamamme konvehtirasia, joka tuli tyhjennettyä lähes viimeistä suupalaa myöten.

Luumu-aura -pizzoja tein jo viime joulun alla ja niistä löytyy blogi postaus tästä.  Nyt en jaksanut väkertää pikkupizzoja, joten tein yhden ison, joka katosi parempiin suihin alta aikayksikön.

Glögillä maustettua luumu-omena-hilloa keitin pienen annoksen annostellen hillosokeria pakkauksen reseptin mukaan ja lisäten hedelmien joukkoon nesteeksi pienen tilkan glögitiivistettä. Hillo oli oiva herkku valkohomejuuston ja keksien kanssa. Vähän kuin viikunahillon korvikkeena.

Saunajuomaksi tarjoilin jäisillä puolukoilla maustettua ja koristettua raikasta vettä. Ei turhia lisäaineita, ei hiilihappoja eikä liiemmälti sokeria. Ajoi asiansa janojuomana hyvin.

Näitä saunailtoja saisi olla useammin. Parasta joulnajassakin on se, että rauhoitutaan viettämään aikaa läheisten kanssa ja annetaan arvo ystävyydelle. Ehkäpä tämä ajatus saa kantaa tänä jouluna ja voin muistutella itseäni asioiden tärkeysjärjestyksestä kaiken hääräämisen keskellä.

Tänään, ensimmäisenä adventtina aion nauttia vielä Viipurin lauluveikkojen Adventtikonsertista Johanneksen kirkossa. Siitä on hyvä aloittaa adventinaika ja todellinen joulunodotus.

Oi ihana joulukuu... se on täällä taas!

Blogin hiljaiselosta huolimatta on jouluvalmistelut aloitettu hyvissä ajoin. Moni juttu on jopa valmiimpaa kuin aiemmin tähän aikaan syksystä. Eikä vielä ole tarvinnut stressata. Tätä kirjoitellessa keittelen pikkujoulupuuroa perheelle lounaaksi. Se palaa aina pohjaan, ihan sama mitä teen, joten en stressaa siitäkään. Lopulta se maistuu kuitenkin oikein hyvälle.

Jopa joululintu on saanut väriä höyheniinsä.

Valkoista joulua on meillä tänä jouluna ilmeisen turha odottaa. Muutenkin olen jotenkin vinksahtanut tämän vuotisissa jouluvalmisteluissa. Ruokailutilan ja olohuoneen ikkunassa puuttuvaa lunta paikkaavat Star Wars lumihiutaleet, joiden leikkaamisohjeet löytyivät rakkaan ystävän vinkkaamina täältä. Ne on oikeesti niin hienoja, että pakkohan ne oli saada paraatipaikalle, äidin ja poikien iloksi. Aika hauskaa on, että ensikatsomalta ne näyttävät ihan tavallisilta lumihiutaleilta.

Aiemmista vuosista poiketen koristeet ovat kokovalkoisen sijaan pinkkejä, violetteja, vihreitä, sinisiä. Samoin joulun sohvatyynyt. Jouluaattokin tullee kuulostamaan jossainmäärin uudeltavuodelta, mutta sehän on vain mukavaa.
Jotain taitaa allekirjoittaneen päässä olla vinksallaan, mutta väliäkö tuolla. ;) Piristävää välillä muokata perinteitä. Olen ideoinut työpaikalleni joulukalenterin, ja sen tuotokset olen luvannut laittaa tänne, päivittäin. Iloinen ja värikäs joulunodotus alkakoon siis.