2011/12/24
Joulukuun 24 päivä "Maailman paras joulu!"
2011/12/23
Joulukuun 23 päivä "Enkeleitä paketteihin"
Lasten päiväkodin myyjäiskojussa myytiin joulukadun avajaisissa kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan valloittavia pakettikortteja. Valkoisesta pahvista leikattu enkelinsiipi, jota somistaa vieno valkoinen höyhen. Oi ihanuutta! Ostin itselleni kymmenkunta paketteihin laitettavaksi.
Toisen kuvan herkkulahja odottaa pakastimessa huomista ja tiedän saajan ilahtuvan, sellaisesta perinteisestä herkusta on kyse! (huom! se ei ole koiranmakkaraa,vaikka paketti vähän siltä näyttääkin.
Tänään meillä vimeisetkin lahjat saavat päälleen kauniit kääreet ja toivottavasti itse saan vielä hyvät yöunet ennen aaton tohinoita. Meidän perheessä jyllää inha flunssa, joka vie voimia yhdeltä jos toiselta, joten uni ei koskaan ole pahitteeksi.
2011/12/22
Olipa helppo Kinkunpaisto-ohje!
Siellä se taas on: Kinkku uunissa!! Meillä on luuton viiden ja puolen kilon kaveri, riittävä aaton aterialle ja sopivan kokoinen siinäkin mielessä, ettei tarvitse sitä montaa päivää syödä. Kinkku kun on parhaimmillaan jouluaattona. Ei siksi, että se jotenkin pilaantuisi vaan siksi, että yleensä jouluun mennessä on tullut syötyä niin monta "jouluateriaa" erilaisilla pikkujoulukekkereillä ja joululounailla, että kun aattona (no ehkä vielä joulupäivänäkin) nauttii itselle rakkaimpien läheisten kanssa jouluaterian, on sen jälkeen kinkkukiintiökin jo pikkuhiljaa täynnä. Viisi ja puoli kiloa siis riittäköön.
Meidän kinkussa oli yksinkertainen paisto-ohje:
Aseta kinkku uunipellille / muuhun soveltuvaan astiaan kamarapuoli ylöspäin. Paista kinkku 100-125 asteisessa uunissa (kiertoilmalla 80-100asteisessa) n. 1 -1 1/2 tuntia painokiloa kohden, kunnes kinkun sisälämpötila on 72-77astetta. Tuolloin kinkku on kypsä. Poista verkko kinkun jäähdyttyä. Kuorruttaaksesi poista kamara, sivele pintaan sinappia ja kuorruta korppujauholla. Paahda pinta 200 asteisessa uunissa. Koristele neilikoilla.
Meidän kinkussa oli yksinkertainen paisto-ohje:
Aseta kinkku uunipellille / muuhun soveltuvaan astiaan kamarapuoli ylöspäin. Paista kinkku 100-125 asteisessa uunissa (kiertoilmalla 80-100asteisessa) n. 1 -1 1/2 tuntia painokiloa kohden, kunnes kinkun sisälämpötila on 72-77astetta. Tuolloin kinkku on kypsä. Poista verkko kinkun jäähdyttyä. Kuorruttaaksesi poista kamara, sivele pintaan sinappia ja kuorruta korppujauholla. Paahda pinta 200 asteisessa uunissa. Koristele neilikoilla.
Joulukuun 22. päivä "Makoisat paketit"
Idea hilloon lähti siitä, että meidän yksi ja ainokainen raparperipuskamme tuotti koko kesän satoa ihan yli omien tarpeiden. Niitä sitten kerättiin talteen pakastimeen ja hilloksi ne muuttuivat seuraavalla reseptillä:
Raparperi-omena-kaneli -hillo
1,5kg raparperia, pilkottuna
600gr omenoita pieninä kuutioina
2 pkt hillo-marmeladisokeria
2rkl kanelia (tai maun mukaan)
Raparperit ja hillosokeri sekoitetaan, kuumennetaan ja keitetään n. 10min. (Jos raparperit on tuoreita, voi lisätä vähän vettä, jos pakasteina, vesi tulee tuotteen sulaessa) Seitsemän minuutin kohdalla lisätään pienet omenakuutiot. Valmis hillo maustetaan kanelilla. Purkitetaan kuumana kuumennettuihin lasipurkkeihin ja suljetaan kannet tiiviisti.
Fudgeissa olen päätynyt Kinuskikissan Valkosuklaa-lime-fudgen ohjeen kannalle. Sillä onnistuu hyvin ja limen voi aina korvata jollain muulla, kuten näissä joululahjaherkuissa piparkakkumuruilla, Marianne.-rouheella ja Wienernougat -rouheella.
Ohje yksinkertaisuudessaan tällainen:
100 g voita
3dl sokeria
2dl kermaa
Kuumennetaan voi sokeri ja kerma, ja keitetään 10 minuuttia kunnes seos sakeutuu ja muodostaa kiinteän pisaran, kun sitä pudotetaan tippa kylmään veteen. Nostetaan pois levyltä. Lisätään 200g rouhittua valkosuklaata. Sekoitetaan tasaiseksi. Kaadetaan vuokaan, kooltaan sellaiseen, että fudge muodostaa n. 2cm korkean kerroksen. Ripotellaan päälle haluttu "lisuke", Marianne-rouhe, piparimuru, pähkinöitä tms. ja laitetaan jääkaappiin jähmettymään n. kahdeksi tunniksi. Leitataan n. 2x2 cm annospaloiksi. Säilytetään viileässä.
Mmm..makoisaa joulua!
2011/12/21
Joulukuun 21, päivä "Halkotonttu"
Nyt alkaa jo olla haastavaa näiden kalenteriluukkujen tekeminen ajallaan. Joka päivä tulee touhuttua kaikenlaista, mutta suuri osa on sellaisia tontuntöitä, ettei niitä viitsi laittaa tänne blogiin vielä, ettei yllätykset mene sivusuun. Tämä halkotonttu on tavoite, jonka asetin itselleni kun listasin, mitä tämän joulun valmisteluihin aion tehdä. Halkoja on varastossa kymmenkunta, mutta sahasin yhden ja totesin, että riittäköön se tällä erää. Tontusta tuli kuitenkin hauska. Lakki on maalattu kalustemaalilla ja parta ja tupsu ovat lampaanvillaa. Silmät syntyivät mustalla tussilla ja siinäpä meillä oiva tonttu-ukko oven pieleen toivottamaan jouluvieraita tervetulleiksi.
2011/12/20
Neljäveen joulukoristeet!
No nämä odottelivat aikansa kylppärissä, kunnes viikonloppuna tuli sopiva rako, että ehdittiin niitä vähän työstää. Koristeltiin kahdestaan. Yhteistyönä tuputeltiin maalia, painettiin heijastin -sablonilla lumihiutaleita ja ripoteltiin päälle tähtisadetta. Viime silaus "Hyvää joulua!" -tarroilla ja kultanauhalla, ja nyt niitä voi ripustaa! Näitä taitaa joku onnellinen saada joululahjaksi. Heti ei uskoisi vessapaperirulliksi. Ihan itse tehtyjä, rakkaudella!
Joulukuun 20. päivä "Piparkakkutalo"
Vihdoin ja viimein saimme aikaiseksi piparkakkutalon, uudelleen. Ensimmäisen teimme jo alkukuusta, mutta siitä tuli aika erikoinen. Piirtelin itse kaavoja yhden joululehden innoittamana, ja jopa viisveemme totesi "Äiti, miksi lehdissä on niin hienoja piparkakkutaloja, kun ei niitä kukaan sitten osaa tehdä?" Tämä kertonee siitä, että talo todellakin näyttin enemmän kummitustalolta kuin jouluiselta pikku mökiltä. Lupasin itselleni, ettei se päädy edes tänne blogiin, ainoastaan lasten suihin.
Tällä toisella yrittämällä pelattiin varman päälle. Talo on tehty valmiilla muoteilla, joten osat varmasti sopivat yhteen ja leipoessa ne on jätetty tarpeeksi paksuiksi, jotta pysyvät hyvin ehjinä koottaessa. Koristeina on Marianne -kuulia, Lontoonrakeita, lumihiutale -strösseleitä ja perinteistä sokerikuorrutetta tomusokerista, vedestä ja sitruunamehusta. Lumihanget pihalle syntyivät vaahtokarkeista, jotka tosin täytynee napsia pikkuhiljaa parempiin suihin, kun kuivahtavat aika nopeasti.
Tällä toisella yrittämällä pelattiin varman päälle. Talo on tehty valmiilla muoteilla, joten osat varmasti sopivat yhteen ja leipoessa ne on jätetty tarpeeksi paksuiksi, jotta pysyvät hyvin ehjinä koottaessa. Koristeina on Marianne -kuulia, Lontoonrakeita, lumihiutale -strösseleitä ja perinteistä sokerikuorrutetta tomusokerista, vedestä ja sitruunamehusta. Lumihanget pihalle syntyivät vaahtokarkeista, jotka tosin täytynee napsia pikkuhiljaa parempiin suihin, kun kuivahtavat aika nopeasti.
2011/12/19
Joulukuun 19 päivä "Lahjakääröt"
ps. Hui! Jouluhan alkaa jo olla lähellä!!
2011/12/18
"Pieni Fudge-tehdas" avautui jälleen
Nyt löytyi ohje, jolla sain aikaan täydellistä fudgea!!! Ilmeisesti se on silti aika millintarkkaa puuhaa, koska kolmesta valmistamastani annoksesta yksi meni suoraan roskikseen, yhdestä tuli kelvollista ja sitten tämä yksi, joka lähestulkoon tämän Kinuskikissan ohjeen mukaan valmistettiin, on lähes täydellistä!!! Eli yksinkertaisesti muokkasin tuota Kinuskikissan ohjetta ainoastaan niin, että jätin pois limen, ja korvasin sen kourallisella marianne -rouhetta, jolloin sain aikaan "Valkosuklaa-piparminttu-fudgen". Tämä näyttää, tuntuu ja maistuu ihan oikealle fudgelle!!! Ainoa pikkuinen ongelma on, että kun on antanut seistä jääkaapissa pitkään, on leikkaaminen hankalaa. Korjaantuu kun antaa olla taas hetken huoneenlämmössä ja leikkaa sitten, eli ei vika lainkaan!
Kinuskikissan blogissa on paljon kommentteja siitä, miten fudge-leipurit ovat muokanneet perusohjetta, joten rohkenin jälleen soveltaa vähän reilummin, ja valmistin
"Sacher-kakku-fudgen"
100g voita
2dl kermaa
3dl sokeria
200g tummaa suklaata
n. 5rkl aprikoosihilloa
Tästä tuli huiman makeaa, mutta hyvää. Hieman liikaa aprikoosihilloa luulisin.
Myös "valkosuklaa-piparminttu-fudge" on tosi makeaa, joten eipä tarvitse valtavia annoksia syödä. Ajattelin laittaa näitä lahjoiksi menemään ensi viikolla, vihdoinkin koostumukseltaan sellaisia, että voi hyvin mielin niitä antaa, vaikkei aiempienkaan maussa valittamista ollut.
Arvelen, että osasyy aikaisempiin yritysten epäonnistumiseen oli se, että käytin margariinia oikean voin sijaan, enkä edes tullut ajatelleeksi asiaa. Useinmiten jos ohjeessa lukee "voita", on se korvattavissa margariinilla, mutta fudgen rakenteeseen tuntuu vaikuttavan aika lailla. Myös se ero tässä Kinukskikissan ohjeessa on aikaisempiin kokeilemiini, että tässä suklaa lisätään vasta keittämisen jälkeen, kun toisissa ohjeissa sitä keitetään muun massan mukana. Kuitenkin tuo keittoaika on ehkä se ratkaisevin. Sitä en kyllä ymmärrä, mikä meni pieleen tuossa roskikseen joutuneessa erässä. Kaiken tein niin kuin aiempienkin kahden kanssa, jotka onnistuivat. Ehkä fudge vaatii nöyrää kunnioitusta, liian itsevarma jos on, menee varmasti pieleen! Jännitetään taas seuraavaa erää :)
Kinuskikissan blogissa on paljon kommentteja siitä, miten fudge-leipurit ovat muokanneet perusohjetta, joten rohkenin jälleen soveltaa vähän reilummin, ja valmistin
"Sacher-kakku-fudgen"
100g voita
2dl kermaa
3dl sokeria
200g tummaa suklaata
n. 5rkl aprikoosihilloa
Tästä tuli huiman makeaa, mutta hyvää. Hieman liikaa aprikoosihilloa luulisin.
Myös "valkosuklaa-piparminttu-fudge" on tosi makeaa, joten eipä tarvitse valtavia annoksia syödä. Ajattelin laittaa näitä lahjoiksi menemään ensi viikolla, vihdoinkin koostumukseltaan sellaisia, että voi hyvin mielin niitä antaa, vaikkei aiempienkaan maussa valittamista ollut.
Arvelen, että osasyy aikaisempiin yritysten epäonnistumiseen oli se, että käytin margariinia oikean voin sijaan, enkä edes tullut ajatelleeksi asiaa. Useinmiten jos ohjeessa lukee "voita", on se korvattavissa margariinilla, mutta fudgen rakenteeseen tuntuu vaikuttavan aika lailla. Myös se ero tässä Kinukskikissan ohjeessa on aikaisempiin kokeilemiini, että tässä suklaa lisätään vasta keittämisen jälkeen, kun toisissa ohjeissa sitä keitetään muun massan mukana. Kuitenkin tuo keittoaika on ehkä se ratkaisevin. Sitä en kyllä ymmärrä, mikä meni pieleen tuossa roskikseen joutuneessa erässä. Kaiken tein niin kuin aiempienkin kahden kanssa, jotka onnistuivat. Ehkä fudge vaatii nöyrää kunnioitusta, liian itsevarma jos on, menee varmasti pieleen! Jännitetään taas seuraavaa erää :)
Joulukuun 18 päivä "Joulusiivous"
2011/12/17
Joulukuun 17. päivä "Pikku pihistäjän joulukoristeet"
ps. asiasta viidenteentoista, huomasin että tämä "äitienpäiväennakkoatsalea" juo vettä aivan hurjia määriä. Menetimme kasan lehtiä ja nuppusia, kun en tajunnut sitä ajoissa. Kotiimme on kokoontunut myös joukko muita joulukukkia, perinteisiä: amaryllis, hyasinttejä, pikkuinen sypressi, muratti ja se valkoinen pikku-pikku-kukkainen jonka nimi on kadonnut nyt jonnekin takavasemmalle. Flunssa katkaisi vaan nuo kukkaistutusten teot, kun sammaltenhaku on jäänyt sisällä möllöttäessä, mutta jospa huomenna :)
2011/12/16
Joulun aarre!!!! Lumisadepallo!
Mutta tätä olen siis metsästänyt koti Suomen sisustusliikkeistä ja marketeista, jopa Zurichistä ja Pietarista, turhaan. No nyt sitten piipahdimme mukavalla myrskyisellä Tukholman risteilyllä ja kuinka ollakaan, siellähän näitä oli vanhakaupunki pullollaan. Löysin vielä kauniin, klassisen, edullisen, ja tämä soittaa sävelmää "Jouluyö, juhlayö" mekaanisella, ehkä jopa hieman epävireisellä äänelle, mutta minulle se on täydellinen. Hieman teemme vielä työtä, että lapset ymmärtävät, että tätä soitetaan vain aikuisen kanssa toistaiseksi, ettei se mene rikki, minun jouluaarteeni!!!
Joulukuun 16.päivä "Huopahelmiä pukinkonttiin"
Huopa on niin pehmeä ja lämmin materiaali, että kaipasin sen rinnalle kontrastia. Niinpä lisäsin lasihelmiä huopahelmien väliin. Nyt siinä on vähän niinkuin jäätä lämpimän huovan rinnalla, kovaa ja kylmää, pehmeää ja lämmintä, kuten joulumieli talven pimeyden keskellä.
2011/12/15
Joulukuun 15. päivä "Parempi purkki"
Joulun pikkulahjaideaksi bongasin Tukholman vanhasta kaupungista, eräästä design-/kädentaitajapuodista virkaten päällystetyn vanhan peltipurkin. Kotiin palattua oli pakko oitis värkätä yksi ja siitä tuli aivan yhtä valloittava kuin idean lähdekin oli. Aihioksi käytin kookosmaitopurkkia, joka tietenkin pestiin huolella ja jonka etiketit saivat lähteä. Itse virkkuutyö on tehty paksusta villalangasta tiiviisti 3 1/2 mm koukulla virkaten. Mittasin ketjusilmukkaketjulla työn sopivaksi purkin ympärille, suljin renkaaksi ja virkkasin ilman kerroksenvaihtoja pyörönä aina edellisen kerroksen silmukan takareunasta, jolloin työhön tuli raidallinen pinta. Työ on virkattu selkeästi purkkia korkeammaksi ja käännetty purkin sisään. Näin työ ei näytä vain purkin kuorelta, vaan enenmmänkin siltä, että purkki on yltäpäältä virkattu. Peltinen sisus jää kokonaan piiloon. Se, etten tehnyt rivinvaihtoja näkyy hieman siinä kohdassa, jossa työ taittuu purkin sisään, muttei minua häiritsevästi. Ja kun purkkissa on myös "täytettä", ei sitä huomaa lainkaan. Näitä ehtii vielä virkkailla vaikka tämän joulun pukinkonttiin, sen verran joutuisaa oli.... Minuun iski inha flunssa, kuume ja kurkkukipu, juuri nyt kun olisi kovastikin puuhattavaa. Jos joulukalenterin päivitykset viipyvät, antakaa anteeksi. Täällä mennään vähän äärirajoilla. Jospa alkava viikonloppu toisi vähän lepoakin...
2011/12/14
Joulukuun 14. päivä "Joulumuorin banaani-suklaa-kakku"
Kuivat aineet A
3dl sokeria
4 1/2 dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
Nesteet B
50 g voita tai margariinia sulana
2 3/4 dl vettä
Sekoita keskenään kuivat aineet ja toisessa astiassa nesteet. Sekoita nesteet kuiviin aineisiin mahdollisimman vähän sekoittaen. Paista voidellussa vuoassa n. 35 min 200 asteessa.
"Jouluisaan Suklaa-banaani-kakkuun" laitoin lisäksi
1tl jauhettua inkivääriä
1tl kanelia ja
1/2 tl jauhettua neilikkaa
1 banaani muussattuna
3riviä tummaa suklaata rouhittuna (n.50g)
Paistoin kuivakakkuvuoassa.
Vinkkinä mun oma lemppari:
"Raparperipiirakka" (perustaikinasta tulee kaksi pohjaa, täyte yhdelle piirakalle)
Täyte
3-5 raparperin vartta pilkottuna pieniksi (riippuen koosta)
2 tl kanelia
3 rkl fariinisokeria
Pinnalle ripoteltuna keskenään sekoitetut
1,5dl kaurahiutaleita
0,5 dl sokeria
muutama ruokalusikallinen sulaa rasvaa
Paista 200 asteessa kunnes pinnassa kaunis väri. Tarjoile hieman lämpimänä vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.
2011/12/13
Joulukuun 13. päivä "Vähän reilummat joulukortit"
Lahjojen antaminen ja saaminen on ihanaa. Olisi myös mukavaa, jos lahjoilla olisi mahdollista sukulaisiaan vähän laajemminkin, kuin vain ihan lähimpiä. Toinen ihana asia on postin saaminen. Jouluna sitä saa päivittäin, siis muutakin kuin laskuja ja mainoksia. Nimittäin muikeita joulukortteja kopsahtelee postilaatikkoon iso kasa. Meillä on pieni suku, siis minun puoleltani. Lasteni pikkuserkkujakin on siinä suunnassa vain yhdeksän, joista seitsemän vielä tänä jouluna menee kategoriaan "pieniä vielä", joten sen verran olen uskaltautunut "lähisuvun" ulkopuolelle, että lähetämme lasten kanssa hieman runsaammat kirjekuoret näille pienimmille pikkuserkuille. Kuoreen on kasattu tarra-arkkeja, makeisia, joulukoristeita ja joulukortit. Lisäksi lapset piirsivät jouluisia kuvia. On siinä pikkuserkuilla ihmettelemistä, nyt kun hekin vielä ovat aika pieniä...
2011/12/12
Joulukuun 12. päivä "Ihan tontut lakit"
2011/12/11
Joulukuun 11. päivä "Pieni kuusi maljakossa"
Virkatun sydämen ohje:
Luo kuusi ketjusilmukkaa ja sulje lenkiksi. Virkkaa lenkkiin 12 kiinteää silmukkaa. Sulje 2. kerros piilosilmukalla.virkkaa seitsemän ketjusilmukkaa, sitten yksi pylväs edellisen kerroksen kolmanteen kiinteään silmukkaan. Sitten kolme ketjusilmukkaa ja pylväs edellisen kerroksen viidenteen kiinteään silmukkaan, sitten neljä ketjusilmukkaa, pylväs ed. kerroksen seitsemänteen kiinteään, kolme ketjusilmukkaa, pylväs ed. kerroksen yhdeksänteen kiintelään silmukkaan, sitten seitsemän ketjusilmukkaa ja kiinnitä viimeinen ketju kerroksen ensimmäisen ketjusilmukan tyveen. Aloita uusi kerros vikkaamalla seitsemän ketjusilmukan lenkkiin 1ks, 3 puolipylvästä, 4pylvästä. Siirry seuraavaan "väliin" ja virkkaa 3 pylvästä, seuraavaan "väliin>" 2 pylvästä, korkea pylväs ja 2 pylvästä, Seuraavaan väliin kolme pylvästä ja viimeisenä olevaan seitsemän ketjusilmukan lenkkiin jälleen 4 pylvästä, 3 puolipylvästä ja 1 kiinteä silmukka. Nyt olet kiertänyt koko työn ympäri. Virkkaa ketjusilmukoilla haluamisi pituinen ripustuslenkki ja kiinnitä lenkiksi kiinteällä silmukalla. Tärkkää työ ripustuslenkkiä lukuunottamattä sokeritärkillä, ja ripusta joulukuuseen, pakettikoristeeksi, glögilasin koristeeksi tai vaikkapa joulukukkaan.
2011/12/10
Joulukuun 10. päivä "Joululinnulle koti"
Keittiömme lampussa on muutaman vuoden roikkunut suuri valkoiseksi maalattu oksa, johon on sitten vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan ripustettu milloin kukkia, ilmapalloja tai pääsiäismunia, tai sitten kristalleja, virkattuja lumihiutaleita ja joulilintu. No nyt keittiön valaisin uusittiin, joten oksankin täytyi lähteä. Ja niinhän siinä kävi, että "Joulu on, koditon varpuseni onneton..." Mistäs laitettaisiin pikkulinnulle uusi pesä? Apu löytyi askarteluliikkeestä ja akryylimaalista. Voi ihanuutta miten suloisia pönttöjä. Nyt on joululinnulla mistä valita. Taitaa olla syytä hankkia joulukuuseen pari muutakin lintua, jotta jokainen pönttö saa asukkaansa.
2011/12/09
Joulukuun 9. päivä "Pieni fudge-tehdas"
Nyt päätin ensimmäistä kertaa kokeilla fudgen tekoa itse. Äidin koekeittiö proudly presents.. tai no sanotaan vaan presents:
"Pieni Fudge Tehdas"
Osa 1. Marianne -fudge (sovellettu Kotinvinkin "Jouluruoka" -lehden 2011 ohjeesta)
Huom! Lue koko postaus ennen kuin aloitat tekemään mitään tämän mukaan :)
Sekoita kattilassa:
100g tummaa leivontasuklaata
2 1/2 dl kermaa
4 1/2 dl sokeria
1/2 dl fariinisokeria (olisi pitänyt olla siirappia muttei löytynyt meidän kaapista, hups!)
50g voita (laitoin oivariinia)
kuumenna kunnes alkaa kiehua ja sokeri sulaa. Nosta lämpöä ja keitä n 7min. Tee testi: pudota kylmään veteen pisara seosta. Jos seos jähmettyy muotoiltavaksi, se on valmista. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi Vatkaa vaaleaksi sähkövatkaimella.
1dl Marianne -rouhetta
Kaada seos rypsiöljyllä voideltuu vuokaan, n.20x20 cm kokoiseen. Ripottele päälle Marianne -rouhetta / rakeita. Anna jähmettyä jääkaapissa 4-6h. Leikkaa paloiksi ja tarjoile.
Jäähtymisvaiheessa seos muuttui rakeiseksi (kristalisoitui?). Hmm... kaikki ei tainnut mennä niinkuin Strömsössä. Vatkasin kuitenkin hieman, ei tosin vaalentunut juurikaan tuo massa. Lisäsin Mariannet ja eikun jääkaappiin. Ihan hyvää tästä tuli, ei kuitenkaan ihan niin fudgemaista kuin toivoin. Siis kokeilemaan uudelleen.
Osa 2. Tällä kertaa surffasin vähän Kinuskikissan blogia ja hain vinkkejä. Ilmeisesti siirapilla, jonka jätin pois, onkin vissi merkitys tuossa massassa. Sovelsin siis uudelleen (koska meillä ei ollut edelleenkään siirappia) ja tein uuden massan näin:
3dl kermaa
3dl sokeria
3tl juoksevaa hunajaa (tätä Kinuskikissa oli käyttänyt)
50g voita
100g tummaa suklaata
En myöskään keittänyt niin rajusti tällä kertaa, vaan rauhallisesti ensin kuumensin ja sitten annoin kiehua 30 min. miedolla lämmöllä kunnes vesilasitesti tuotti taas tuloksen. (Kinuskikissan mukaan tämä lämpötila on mittarilla mitattuna 116 astetta.) Massa oli nyt jämäkkää, mutta siirappimaisempaa. Annoin jäähtyä hieman. Massa oli ihan näille metreille saakka aivan täydellisen oloista mutta sitten tulin vatkausvaiheeseen ja voi, taas se muuttui rakeiseksi. Mikä näitä Fudgeja oikein vaivaa?!?! No joka tapauksessa lisäsin :
10 kpl Omar -makeisia paloiteltuna
1dl hasselpähkinärouhetta ja lykkäsin vuokaan ja jääkaappiin. Katsotaan nyt mitä sieltä tulee.
Osa 3. Avasin aamulla jännittyneenä jääkaapin. Siellä ne ovat yön yli punoneet juoniaan, nuo ovelat Fudget.
Ensin Marianne -fudge. Tästähän tuli ihan kelvollista. Melkein sanoisin, että näistä kahdesta parempaa. Rakenne ei ole tosiaan mielestäni kuitenkaan ihan fudgemainen, mikä lie, kermakaramelli, mutta hyvän makuinen. Virhe oli kuitenkin ripotella sinne tänne Marianne-rakeita, koska ihan mahdotonta oli leikata keskenään samanlaisia paloja.
Seuraavaksi raotan Omar-hasselpähkinä -fudge foliota ja hei, ei pöllömpiä nämäkään. Hasselpähkinärouhetta on liikaa, joten leikatessa tuppaa murenemaan. Maku on ihan toimiva, joten ehkeivät nämä nyt ihan pieleen menneetkään. Perfektionisti minussa vaatii kuitenkin vielä uutta fudge -erää, näin helposti en luovuta. Ja koska näitä fudgeja nyt oli yllin kylln, rohkaistuin kääräisemään muutamat sellofaaniin ja viemään ystäville tuliaisiksi kyläilykäynnillä. Ja hyvin olivat maistuneet!
2011/12/08
Joulukuun 8. päivä "Potra joulupossu"
Mummin joulupossu -muotti. |
Tarkoitukseni ei ollut nyt kuitenkaan kirjoittaa mummin possuista, vaan ihan toisesta possusta. Yhdestä pahvisesta nimittäin, joka tarttui mukaani viime perjantaina Sinellistä. Ruskea se oli, mutta samalla lailla kärsä tomerasi pystyssä kuin mummin possupipareilla. Se sai sitten äidin ja neljävuotiaan yhteistyönä ylleen valkoisen maalin ja vatsansa ympärille rusetin. Ensin meinasin sille enkelinsiivetkin laittaa, mutta olisi ollut ehkä kornia. Olisko se sitten ollut kuin joulukinkun henki, katselemassa syöjiä takanreunalta? Siis ei, ei siipiä. Pelkkä rusetti saa riittää. Voi miten potra possu!
2011/12/07
Joulukukkien kuulumisia osa 3
No nyt ovat täydessä kukassa nämä sorjavartiset kaunottaret. Ja narsisseiksi nämä on todettava. Muistan hämärästi, että kukkien kuvauksessa luki "vahva tuoksu" mutta todettakoon, että vahva on minun mielestäni lievä ilmaus. Vahvakin tuoksu voi olla hyvä, mutta näiden tuoksu on pistävä. Vaikka alunperin ajattelin, että haen näitä uuden erän vielä joulua varten, taidan vaihtaa toisiin kukkiin. Eipä silti, tämä on ollut mukava kokemus, seurata kukkasten kasvua. Hieman haaveilen näiden pakastamisesta talven varalle. Niistä saisi kauniit jääkukat. Lähden pariksi päiväksi Tukholmaan, ja jos palatessani kukat vielä kauniina kukkivat, päätyvät ne pakastimeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)