Piparkakku lattialle

Jo vuosia kellarissa on lojunut pahvilaatikossa keskeneräinen virkattu matto. Kaksi kappaletta sain valmiiksikin asti ja ne ovat palvelleet uskollisesti kesämökillä, mutta tämä yksinäinen jäi keskeneräisenä odottamaan. Syykin keskeneräisyyteen selvisi nyt kun kaivoin maton taas esiin ja työn alle. Kudetta oli nimittäin liian vähän! Se ei riittänyt alkuunkaan ohjeen mukaisen maton virkkaamiseen. Alkuperäinen ohje oli Kauhavan kangasaitan esitteestä ja jostain syystä minun käsialallani tuo ohjeessa mainittu määrä on mattoon liian vähän. No mutta mitäpä sitä murehtimaan. Purettiin vähän ja sovellettiin ohjetta uudelleen ja matosta tuli mainio. Tämä matto saattaa kyllä päätyä myyntiin, koska meidän kodin väreihin se ei oikein sovi, enkä saunan pukutilaan (sinne se alunperin suunniteltiin) raaski laittaa sitä halkolaatikoiden kaveriksi likaantumaan. Kuvaan kaveriksi pääsi Thaimaan lomalta ostettu pöllöreppu, jolle tein kaksoiskappaleen hempeissä väreissä kummitytön nelivuotislahjaksi. Omasta tekeleestäni ei itselleni jäänyt kuvaa, mutta pitääpä napata kuva kun seuraavan kerran tulee käytyä kummitytön luona.

Aikaa ajatella

Olen sairaslomalla. Ikävää sinänsä. Olo on operoitu, sellainen ettei ole oikein hyvä olla mitenkään. No mutta nyt on aikaa ajatella, ideoida, suunnitella ja näperelläkin jotain, mitä nyt sohvalla makoillen pystyy.
Jo aikaisemmin syksyllä vaihdoin sisustukseen värejä. Isäni 60v. juhlia oli vietetty kotonamme ja niiden kattaukseen sopi vaalea roosa. Niinpä hankittiin roosat kynttilät. Juhlien jälkeen halusin kuitenkin takaisin valkoiset pöytäkynttiläni, mutten raaskinut heittää pois vain puoliksi palanutta pöytäkynttilää. Aiemmin nämä sisäkäytöstä hyllytetyt yksilöt ovat loimottaneet pimeän tullen ulkolyhdyissä, mutta nyt ajattelin kokeilla kynttilän sulattamista ja uudelleen valamista.
 Kun taloamme aikanaa rakennettiin työmiehet jättivät jälkeensä valkoisen kahvikupin. Toinen yksinäinen kuppi "käveli" vastaan viime joulun alla Tukholman satamassa, pölyisenä ja likaisena, kaivaten kiiltävän valkoista olomuotoaan. Poimin raukan talteen ja nyt nämä kaksi kaunokaista saisivat toimia kuppikynttilöiden emäntinä.
Olen aikaisemminkin kai todennut että olen "nyt, heti, tänään valmista" -henkinen väkertäjä. Kun saan inspiraation, siihen on tartuttava välittömästi. Ei siis ollut aikaa lähteä metsästämään sydänlankoja tai muita kynttiläntekotarvikkeita. Olin joskus kauan sitten kynttilökurssilla ja sieltä jäi mieleen, ettei kynttilämassaan saa joutua vettä. Se oli kutakuinkin ainoa työohje joka minulla oli, kun kynttilä oli jo sulamassa peltipurkissa kiehuvassa vesihauteessa. Uhrasin siis pari lyhtykynttilää, joista sydänlangat oli helposti irroitettavissa. Ja kun massa oli sulaa, kaadoin sen kuppeihin, laitoin ne kylmään ja hetken päästä tökkäsin sydänlangat paikoilleen. Vähän täydempiä olisi saanut tulla kupeista, mutten uskaltanut sulattaa päälle muita kynttilöitä, kun kynttilämassoissakin on eroja. Ettei tulisi ikäviä yllätyksiä. No mutta pienen vaaleanpunaisen pitsiliinan kanssa katettuna, tästä tuli oikein söpö. Pitänee virkata liina toisellekin kupille. Ja kynttilöiden teko voisi tänä jouluna olla juttu, josta innostuisin ja johon voisi panostaa.

Joulukuun 15. päivä "Parempi purkki"

Joulun pikkulahjaideaksi bongasin Tukholman vanhasta kaupungista, eräästä design-/kädentaitajapuodista virkaten päällystetyn vanhan peltipurkin. Kotiin palattua oli pakko oitis värkätä yksi ja siitä tuli aivan yhtä valloittava kuin idean lähdekin oli. Aihioksi käytin kookosmaitopurkkia, joka tietenkin pestiin huolella ja jonka etiketit saivat lähteä. Itse virkkuutyö on tehty paksusta villalangasta tiiviisti 3 1/2 mm koukulla virkaten. Mittasin ketjusilmukkaketjulla työn sopivaksi purkin ympärille, suljin renkaaksi ja virkkasin ilman kerroksenvaihtoja pyörönä aina edellisen kerroksen silmukan takareunasta, jolloin työhön tuli raidallinen pinta. Työ on virkattu selkeästi purkkia korkeammaksi ja käännetty purkin sisään. Näin työ ei näytä vain purkin kuorelta, vaan enenmmänkin siltä, että purkki on yltäpäältä virkattu. Peltinen sisus jää kokonaan piiloon. Se, etten tehnyt rivinvaihtoja näkyy hieman siinä kohdassa, jossa työ taittuu purkin sisään, muttei minua häiritsevästi. Ja kun purkkissa on myös "täytettä", ei sitä huomaa lainkaan. Näitä ehtii vielä virkkailla vaikka tämän joulun pukinkonttiin, sen verran joutuisaa oli.... Minuun iski inha flunssa, kuume ja kurkkukipu, juuri nyt kun olisi kovastikin puuhattavaa. Jos joulukalenterin päivitykset viipyvät, antakaa anteeksi. Täällä mennään vähän äärirajoilla. Jospa alkava viikonloppu toisi vähän lepoakin...

Joulukuun 11. päivä "Pieni kuusi maljakossa"

Kun aloin suunnitella Tyykipuodin jouluikkunaa, mietin, että olisi kiva saada sinne kuusi. Muovikuusista en pidä, perus joulukuusi varistaa neulasensa näyteikkunassa jo hyvän aikaa ennen joulua, mutta pieni kuusi, juurineen suuressa maljakossa, osoittautui oivaksi ratkaisuksi. Tämä pieni kaunotar on ollut meillä nyt jo kuukauden verran. Muutama neulanen on pudonnut, nekin lähinnä siksi, kun kuusta on siirrelty. Muuten se jatkaa oloaan pienenä ja suloisena, kilikellot oksillaan ja  virkatut sydämet koristeinaan olohuoneen lipaston päällä. Saa se toki kaverikseen suurenkin kuusen kun aika koittaa.
Virkatun sydämen ohje:

Luo kuusi ketjusilmukkaa ja sulje lenkiksi. Virkkaa lenkkiin 12 kiinteää silmukkaa. Sulje 2. kerros piilosilmukalla.virkkaa seitsemän ketjusilmukkaa, sitten yksi pylväs edellisen kerroksen kolmanteen kiinteään silmukkaan. Sitten kolme ketjusilmukkaa ja pylväs edellisen kerroksen viidenteen kiinteään silmukkaan, sitten neljä ketjusilmukkaa, pylväs ed. kerroksen seitsemänteen kiinteään, kolme ketjusilmukkaa, pylväs ed. kerroksen  yhdeksänteen kiintelään silmukkaan, sitten seitsemän ketjusilmukkaa ja kiinnitä viimeinen ketju kerroksen ensimmäisen ketjusilmukan tyveen. Aloita uusi kerros vikkaamalla seitsemän ketjusilmukan lenkkiin 1ks, 3 puolipylvästä, 4pylvästä. Siirry seuraavaan "väliin" ja virkkaa 3 pylvästä, seuraavaan "väliin>" 2 pylvästä, korkea pylväs ja 2 pylvästä, Seuraavaan väliin kolme pylvästä ja viimeisenä olevaan seitsemän ketjusilmukan lenkkiin jälleen 4 pylvästä, 3 puolipylvästä ja 1 kiinteä silmukka. Nyt olet kiertänyt koko työn ympäri. Virkkaa ketjusilmukoilla haluamisi pituinen ripustuslenkki ja kiinnitä lenkiksi kiinteällä silmukalla. Tärkkää työ ripustuslenkkiä lukuunottamattä sokeritärkillä, ja ripusta joulukuuseen, pakettikoristeeksi, glögilasin koristeeksi tai vaikkapa joulukukkaan.

Joulukuun 4 päivä "Tärkätyt lumihiutaleet"

Ohjeen lumihiutale joulukimpussa.

Olen monena vuonna virkannut ja tärkännyt lumihiutaleita. Monta kymmentä on menny lahjoina ystäville, joulukuusiin, ikkunakoristeiksi, joulukukkia somistamaan. Kahtena edellisenä jouluna lumi on innoittanut niiden tekemiseen.Sitä kun on täällä Etelä-Suomessakin riittänyt, mutta tänä vuonna on toisinpäin.
Lumenpuute, siitä se ajatus sitten lähti. Ensin ajattelin, että näitä voisi vaikka myydä, mutta taidankin tehdä niistä lumisateen aidon tilalle. Niitä kun on nyt joka lähtöön tarpeeksi. Joka vuosi ohjeet vähän vaihtelee. Aikoinaan katsoin muutaman valmiin ohjeen, joiden mukaan tein mallit, mutta tänä jouluna on tullut virkattua ihan omasta päästä. Tässä yksi helppo ohje "maallikon" kirjoittamana. (En siis ole aiemmin laatinut virkkausohjeita, joten "ammattikieli" ei ehkä luonnistu:


Virkattu lumihiutale (lue jokaisen kierroksen ohje kokonaan, ennen virkkaamista):

Kierros 1.Virkkaa viisi ketjusilmukkaa ja sulje piilosilmukalla renkaaksi.
Kierros 2. Virkkaa renkaaseen kymmenen pylvästä. Sulje kierros piilosilmukalla.
Kierros 3. Virkkaa jokaiseen edellisen kierroksen pylvääseen pylväs ja pylväiden väliin aina 2 ketjusilmukkaa. Sulje  kierros piilosilmukalla.
Kierros 4. Virkkaa viisi ketjusilmukkaa. Kiinnitä kiinteällä silmukalla lenkiksi edellisen kierroksen pylvään kohdalle. Toista kymmenen kertaa.
Kierros 5 (= viimeinen kierros). Siirry piilosilmukoilla edellisen kierroksen ensimmäisen lenkin "huipulle", ts. kolmanteen silmukkaan. Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa, jotka suljet kiinteällä silmukalla "lenkiksi" (kursiivilla kirjoitetuista) ensimmäiseen ketjusilmukkaan. Syntyy nirkko, terävä kärki sakaralle. Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa ja kiinnitä kiintelällä silmukalla edellisen kierroksen seuraavan lenkin "huipulle". Syntyy matala sakara tähteen. Virkkaa neljä ketjusilmukkaa. Virkkaa kolme neljän ketjusilmukan lenkkiä jotka kaikki suljetaan samaan ketjusilmukkaan, (kursiivilla kirjoitettujen päähän). Virkkaa neljä ketjusilmukkaa ja kiinnitä kiinteällä silmukalla edellisen kierroksen seuraavan lenkin huipulle. Syntyy korkea sakara tähteen. Vuorottele korkeita ja matalia sakaroita niin, että molempia syntyy viisi kappaletta. Sulje kierros kiinteällä silmukalla. Päättele. (itse olen ollut laiska päättelemään, koska tärkki "liimaa" langan niin, ettei se purkaannu. Olen vain leikannut langanpäät pois vasta tärkkäyksen jälkeen. Lumihiutale on valmis.

Lumihiutaleet vastatärkättyina kuivumassa.

Sokeritärkki: (Tällä tärkillä tulee jämäköitä, muttei kivikovia lumihiutaleita.)
1osa hienoa sokeria
3osaa vettä

1.Kuumenna, mutta älä kiehuta. Sokeri liukenee veteen.

2. Kastele lumihiutaleet tärkissä ja aseta kuivumaan haluttuun muotoon. (Itse olen pingottanut hiutaleet nuppineuloilla vaahtomuovisen jumppa-alustan päälle. Alusta on tosin askartelua varten uhrattu, se on nimittäin aika tahmea, tosin pestävissä suht puhtaaksi)
3. Anna kuivua kunnes täysin kuivia n. 2vrk. (Riippuu lämpötilasta)

Huom. Voit halutessasi lisätä tuoksun, (esim. vaniljasokeria, piparminttu-uutetta...) tärkin sekaan. Lahja saajalle ihana yllätys, vaikka tuoksu laimeneekin ajan saatossa.

Lumihiutaleet ovat kaikki yksilöitä, joten ole rohkeati luova ja kokeile erilaisia. Jos yhtään pysyy virkkuukoukku kädessä, on näitä ohjeita helppo keksiä itse.

Metsän aarteita

Lähdin kävelylle läheiseen metsään, urheilemaan sauvojen kanssa, mutta tulin takaisin taskut täynnä havuja, kädet täynnä kanervia, oksia, puolukanvarpuja ja niin, sauvat kainalossa. Ostin pari päivää sitten joululehden, joka oli niin täynnä inspiroivia kukka-asetelmia, etten voinut olla kasaamatta metsän aarteista pientä maisemaa ulko-ovellemme. Kuvausta varten toin asetelmaan asustamaan tontun, joka joutuu vielä kellarin joulutontuksi joksikin toviksi. Niin innostunut en tontuista ole, että niitä jo lokakuussa löytyisi sisustuksestamme, vaikka joulu saakin hiipiä meille pikkuhiljaa. Tulkoo tonttuset sitten joulukuussa. Asetelmasta tuli kuitenkin kiva. Mietin, saako siitä minkään näköistä, kun se ei rakennu minkään kukan ympärille, mutta sievä tuli, ja sopii seuraksi vielä kesästä hengissä olevalle puksipuulle ja muutamalle gallunalle.

Tonttu on yksinkertaisesti virkattu villalangasta ympyränä ensin harmaalla, sitten punaisella ja rajapintaan on virkkuukoukulla pujotettu villahahtuvalankaa parraksi. Tarkkaa silmukkamäärää en muista, mutta sen on juurikin etusormeen sopiva sorminukke. Piippalakkiin on vielä laitettu punainen puuhelmi, jonka tilalla voisi olla myös pieni pieni kulkunen. Ollessani aiemmin päiväkodissa töissä, virkkasin näitä ukkoja koko joukon, kaikille ryhmämme lapsille joulukalenteriyllätyksiksi. Oli siinä hommaa, mutta tenavat olivat mielissään.

Miten voi joululehdet olla niin ihania...

Kauppareissuilla saa aina taistella joululehtihimoa vastaan. Ne on yleensä helppo korvata suklaapatukalla, mutta koska onneton menin lupaamaan miehelleni karkkilakon, oli pakko sortua Avotakan joulunumeroon. Siis NIIN ihana lehti taas kerran. Kuinkahan monta uutta ideaa taas laitettiin hautumaan. Pari toteutetaan ehdottomasti jo tänä jouluna. Ainakin huikean ihanilta kuulostavia joulumakeisia täytyy kokeilla (karkkilakko koskee vain ja ainoastaan valmiina ostettuja makeisia!!!) Joululahjojen paketointiin tuli muutama aika kiva tuuma ja koska joulupöydän kattaus on vielä ihan auki, saattaapi olla, että jouluvieraat löytävät pöydästä yllätyksiä. Olen usein suunnitellut maalaavani joitain lasten muovileluja, esim. eläinhahmoja valkoiseksi ja käyttäväni niitä sisustuksessa. Niihin törmää aina aika ajoin (muistaakseni ainakin Strömsössä niitä on tehty), mutta nyt metsäneläimiä oli laitettu ihanasti havukranssiin koristeiksi. Leluosastolta kaivataankin siis jotain myös äidille!
Näiden lisäksi hautumaan laitettiin yksi isompi unelma. Sen toteuttamiseen menee todennäköisesti vuosia, mutta ainahan täytyy olla haaveita ja tavoitteita, jotta elämä menee eteenpäin. Tänä iltana katsotaan elokuvaa ja yritetään torjua jälleen kerran orastavaa flussaa glögillä ja todennäköisesti virkataan samalla lumihiutaleita heijastimiin. Vanhan idean kierrätystä...

Pakettikoristeiksi virkattuja sydämiä

Usean viikon ajan olen kaikissa sopivissa väleissä virkannut pieniä sydämiä. Ne olisi tarkoitus tärkätä ja laittaa joululahjapakettien päälle koristeiksi. On se uskomatonta, että vaikka joka kerta virkkaat samoilla silmukkamäärillä, niin kahta täysin samanlaista sydäntä on mahdotonta tehdä! Saman huomasin viimejouluna virkkaamistani lumihiutaleista. Mutta lumihiutaleet ovatkin aina yksilöllisiä. Viime jouluna tärkätessäni lumihiutaleita, lisäsin sokeritärkin joukkoon vaniljasokeria. Hiutaleista tuli ihanan tuoksuvia! Sydämiin voisi myös lisätä tuoksun. Ehkä piparminttua tällä kertaa?